Design a site like this with WordPress.com
Aloitus

Henkisesti kuormittunut maailma vai uusi parempi normaali?

Viimeiset puolitoista vuotta olemme eläneet poikkeusoloissa. Olemme olleet ihmeissämme, mitä ympärillämme tapahtui. Olemme kaivanneet entisiä aikoja. Olemme etsineet ja keksineet uusia tapoja toimia. Aloimme luovia ja luoda tapoja, joilla pitää itsemme terveinä ja hyvinvoivina. Jotkut meistä onnistuivat siinä paremmin, jotkut huonommin. Samaa pätee erilaisiin yhteisöihin.

Koronatauti osui monien kohdalle. Osa sairasti lievästi, osa vakavasti. Osa menetti henkensä. Pelko, epätietoisuus, huoli ja sosiaalisten kontaktien rajoitukset kuormittivat melkein jokaista. Vaikutukset ovat olleet suuria ja lopulta ne koskettivat meitä kaikkia: hyvinvointi-, terveys- ja oppimisvajeet tuntuvat ja näkyvät vielä pitkään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi 22.7.2021 [Korona on kuormittanut henkisesti etenkin korkeakoulutettuja naisia | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (sttinfo.fi)] tutkimustuloksia korona-ajan vaikutuksista meihin suomalaisiin. Kohdennan huomion siihen joukkoon, johon suurin osa meistä jatko-opiskelijoistakin kuuluu. Korona-ajan toisen aallon aikana aikuisten kuormittuneisuus kasvoi. Suurinta kasvu oli 30–49-vuotiaiden ja varsinkin korkeasti koulutettujen naisten joukossa. Vaikka psyykkinen kuormittuneisuus kasvoi, samalla psyykkiset voimavarat pysyivät ennallaan verrattuna aikaan ennen koronaa. Meillä on siis edelleen kykyä vaikeissa tilanteissa säilyttää mielen hyvinvointia.

Välitiloja on monenlaisia. Niitä syntyy siirtymäkohdissa: peruskoulusta toiselle asteelle; opinnoista työelämään tai jatko-opintoihin; parisuhde ja perheen muodostaminen; sairaudet ja kriisit jne. Voisi sanoa kyynisesti, että koko elämä on välitila syntymän ja kuoleman välissä. Korona-aikana kodista tuli monelle opiskelijalle tai asiantuntijatyötä tekevälle myös työ- tai opiskelupaikka. Se toki helpotti arkea, kun siirtymät jäivät pois. Piti olla tarkkana, että osasi erottaa, milloin se oli koti ja milloin ei. Erilaiset siirtymäriitit loivat välitilan, eräänlaisen henkisen eteisen, jonka kautta siirryimme kotitoimistosta kotiin ja päinvastoin.

Kuvaaja cottonbro palvelusta Pexels.com

Onko ratkaisukeskeisyys ja tulevaisuusorientoituneisuus meillä ne avainasiat, joilla olemme kriisissä porskuttaneet eteenpäin ja jopa selvinneet? Sen tulevaisuus näyttää. Ihminen on sopeutuva eläin. Maailman onnellisuusraportin 2021 mukaan (Home | The World Happiness Report) Suomi oli neljättä kertaa peräkkäin maailman onnellisin kansa. Pohdin, onko meillä Suomessa olemassa luottamusta yhteiskuntaan, kykyihimme ja tulevaisuuteen niin paljon, että se ei keikauttanut asemaamme onnellisuusraportissa.

Monissa työ- ja opiskeluyhteisöissä, omani mukaan lukien, aloimme kehittää ratkaisukeskeisesti uusia toimintatapoja. Emme jääneet tuleen makaamaan, vaan haimme ratkaisuja. Monet ratkaisut ovat varmasti tulleet jäädäkseen, kuten monipaikkainen työ. Työtä tehdään jatkossa siellä, missä sen tekeminen on tarkoituksenmukaista ja teknologiset ratkaisut antavat siihen hyvän mahdollisuuden. Näin työn ohessa opiskelevan näkökulmasta myös monet etäopiskelun mahdollisuudet ja ratkaisut helpottivat arkea.

Alun kysymykseen luulen löytäneeni vastauksen. Olemme menossa kohti parempaa normaalia, joka mahdollistaa uudenlaisen tekemisen ja toimintakulttuurin. Kunhan muistamme, että ihminen on sopeutuvaisuutensa lisäksi myös sosiaalinen eläin. Tarvitsemme toisiamme. Korona-ajan tuomien ongelmien suhteen emme saa laittaa päätä pensaaseen. Hyvinvointi-, oppimis- ja terveysvajeet pitää kuroa kiinni. Jokainen voi tehdä pienen siivun vaikkapa aloittamalla olemalla ihminen ihmisille. Ja kyllä, aikuisopiskelijanakin kaipaan ihan kasvokkain tapaamisia, keskusteluja ja välitöntä vuorovaikutusta.

Kuvaaja Mikael Blomkvist palvelusta Pexels.com

Advertisement

3 comments

  1. Kiitos ajatuksia herättävästä tekstistä. Välitiloja on todellakin monia.

    Meillä on myös erilaisia rooleja ja niissä kaikissa voi olla samaan aikaan rinnakkaisia siirtymiä. Etäily on muuttanut tapoja siirtyä arjessa eri rooleihin poistumatta kokonaan toisista rooleista. Allekirjoitan toteamuksesi tarkkuudesta sen suhteen, että pysyy pitämään kodin ja työn rajat selvinä tai ainakin vain sopivasti joustavina.

    Itse kaipaan sitä selvää fyysistä siirtymää kodin ja työn välillä – sitä lähes joka aamuista hetkeä joko kävellessä tai julkisessa matkalla sekä iltapäivällä hetkeä kohti kotia. Omaa hetkeä, jossa virittäytyi päivään tai laskeutui työpäivän energiapurkauksesta kotia kohti.

    Kirjoitan tätä tekstiä työpaikaltani – istun juuri nyt yksi parinkymmenen henkilön avokonttorissa. Silti kaikki kolme tietokoneen näyttöäni pursuaa viestejä ja tekstejä työkavereilta – en koe olevani yksin mutta kyllä siirtyneenä työolotilaan.

    Liked by 1 henkilö

  2. Nyt kun siirtymäriittejä saa taas ottaa osaksi omaa elämää, ne tuntuvatkin yllättävän vaikeilta. Meillä purettiin muiden lailla työmaalla etätyömääräys, eikä se oikeastaan ollutkaan riemukkasta. Huomasin olevani varsin laitostunut kotiin ja etäilyyn.
    Kun etätyöhön lähdettiin, kesti varsin pitkään sopeutua siihen ja odottelin pitkään, josko rajoituksia voisi piankin purkaa. Ei voinut. Saapa nähdä, meneekö yhtä pitkään siinä, että saa taas kodin ulkopuolella työssäkäynnistä kiinni.

    Liked by 1 henkilö

  3. Olet hyvä kirjoittaja ja tekstisi on puhutteleva. Toivoisin, että jotkut poikkeusoloissa kehitetyt ratkaisut jäisivät elämään, kuten monipaikkainen ja joustava työnteko. Uskon, että monille meistä on ollut tarpeen myös hiljentyä perusarvojen äärelle, mitä ne itse kullekin merkitsevätkään. Pahoin kuitenkin pelkään, että lipsumme takaisin ”vanhaan normaaliin” ja jatkamme levotonta, edestakaisin sinkoilevaa elämäämme kotiplaneettamme kestokykyä koettelevaan malliin, unohtaen, että tärkeintä ei ole liike, vaan päämäärä.

    Liked by 1 henkilö

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: