Mistä jatkot alkavat? Välitiloja välitilan sisällä

Kun minulta kysytään, mitä teen tällä hetkellä elämässäni, vastaukseni alkaa yleensä sanoilla ”no, tässä aloittelen jatko-opintoja…”. Tähän saman vastauksen useampaan kertaan viimeisten vajaan parin vuoden aikana kuullut kysyjä saattaisi esittää jatkokysymyksen, milloin ”aloittelemisesta” on tarkoitus siirtyä itse tekemiseen.

Kuva: Michael Coghlan, Flickr (CC BY-SA 2.0)

Tämän blogin kirjoituksissa käsitellään jatko-opintoja välitilana. Jatko-opintojen alku ei sekään välttämättä näyttäydy kaikille selvärajaisena uuden luvun aloituksena, vaan ”jatkoille” siirrytään hiljalleen erinäisten välitilojen kautta. Moni aloittaa jatko-opintonsa muun työn ohessa ja monilla koko väitöskirjaprojekti rytmittyy epävarmojen ja epäsäännöllisten rahoituspätkien ympärille. Jatkojen käynnistymiseen ja kulkuun voivat vaikuttaa rahoituksen ohella muutkin epävarmuustekijät, kuten vaikkapa arkielämän puitteet uuteen uskoon laittava pandemia tai odottamattomat käänteet henkilökohtaisessa elämässä.

Tammikuussa 2020 istuimme tohtoriohjelman orientaatiotilaisuuden jälkeen kahvilla muutaman muun uuden jatko-opiskelijan kanssa puimassa odotuksiamme ja pelkojamme näiden alkavien jatkojen kynnyksellä. Kaikilla meillä oli tuolloin edessä vielä määrittämätön aika rahoitushakemusten ja itse jatko-opintojen työstämistä toisen työn ohessa.

Omalla kohdallani jatkojen ensimmäiset puolitoista vuotta kuluivat lopulta kaksoisroolissa edellisessä työssäni yliopiston tukipalveluissa ja osa-aikaisena jatko-opiskelijana. Koen usein hankalaksi antaa yhtä selkeää vastausta kysymykseen, milloin olen aloittanut jatko-opintoni – se kun tuntuu tapahtuneen ennemmin hitaasti liukumalla kuin yhdellä kertarysäyksellä.

Koronapandemia on tuonut oman lisänsä tähän liukumaan. Yliopiston siirtyessä etätyöhön ja -opetukseen olin vielä kokopäiväisesti töissä, joten pandemia ei juuri vaikuttanut jatko-opintojeni aloittamiseen. Työn ja opintojen yhteensovittaminen oli todennäköisesti jopa helpompaa etäolosuhteissa. Kuluvan vuoden kesällä pystyin rahoituksen turvin ”siirtymään jatkoille” kokoaikaisesti, edelleen kuitenkin samasta kotitoimistosta käsin. Koen, että tuo siirtyminen alkaa konkretisoitua kunnolla vasta nyt valmistautuessani monien muiden tavoin palaamaan fyysisesti yliopistolle – eri asemaan, yhteisöön ja kampukselle, kuin mistä maaliskuussa 2020 etätöihin siirryin.

Kuva: Hanna Rask

Kun yksi välitila päättyy, toinen jatkuu. Väitöskirjatutkimukseeni tieteenalalleni antropologialle tyypillisesti sisältyvän etnografisen kenttätyön aloitusajankohta pysyy yhä pandemiaolosuhteiden vuoksi epävarmana. Tilanne on sama monella muullakin. Alalla onkin viimeisen vajaan kahden vuoden aikana käyty paljon keskustelua ”kentän” ja ”kenttätyön” määrittelystä: edellyttääkö kenttätyö aina pitkäaikaista kasvokkaista osallistumista tutkittavan yhteisön arkielämään, vai voiko ”kentällä” olla läsnä myös virtuaalisesti kotisohvalta käsin.

On kiinnostavaa nähdä, minkälaiseen uuteen normaaliin (niin akateemisessa kuin reaalimaailmassa) nämä jatkot lopulta muutamien vuosien kuluttua päättyvät.

3 comments

  1. Itselleni etätyö ja korona-aika tarjosi lisää väljyyttä väitöskirjatyön tekemiselle työn ohessa. Jäihän paljon aikaa vievä matkustaminen ja jopa monet toiminnot työstä pois. Mutta kuinkas sitten kävikään? Käytännössä en tehnyt juurikaan enempää kuin ennen pandemiaa. Ehkä jopa päinvastoin.
    Juuri tuo akateemisessa yhteisössä olo ja sieltä tuen saaminen jäi puurrumaan ja kun pandemia vielä ajoittui väitöskirjatyön alkuun, ei oikein päässyt edes verkostoitumaan. Nyt on ikäänkuin uusi alku ja uusi kysymys: mitäs nyt? Taas täytyy orientoitua uudelleen, koska vanhakaan ei ole entisensä.

    Tykkää

  2. Kiitos ajatuksia herättävästä tekstistä! Olen samantyyppisessä tilanteessa, ja tosiaan aika paljon on pohdittavaa, kun samaan aikaan orientoituu sekä uuteen uravaiheeseen että uuteen normaaliin. Todennäköisesti ainakin etäily on enemmän tai vähemmän tullut jäädäkseen, ja on muuten totta, että sillä voi olla pitkäaikaisiakin vaikutuksia myös itse tutkimuksen tekoon! Lisääntyyköhän esim. netnografia tutkimusmenetelmänä? 🤔

    Tykkää

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create your website with WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: